perjantai 16. elokuuta 2013

16.5.2013 09:43 Heteroavioliitto ansaitsee erityisaseman

Avioliitto on syntynyt suojelemaan perhettä. Perhe on vanhempien ja heidän biologisten jälkeläistensä yhteisö. Perheessä esiintyy ainakin kolmenlaista rakkautta: 1) vanhempien välinen seksuaalisväritteinen, mutta myös kumppanuutta, turvaa ja lohtua sisältävä rakkaus, 2) omaa jälkeläistä kohtaan tunnettu rakkaus ja 3) omia biologisia vanhempia kohtaan tunnettu rakkaus. Näillä kaikilla on vahva yhteys evoluutioon ja perimäämme. Vanhempia sitoo luottamus toisiinsa vanhempina - jo alun perin. Vanhempia sitoo lapseen sama side, mikä sitoo kaikki korkeammat nisäkkäät harvoihin jälkeläisiinsä ja lapsen sitoo varsinkin äitiinsä lapsuuden leimautuminen, imetys ja hälyttävän usein äidin omat voimavarat loppuun imevä huolenpito omaa jälkeläistä kohtaan. Isän evolutiivinen tehtävä on puolustaa jälkeläisiään ja perhettään ulkopuolelta tulevilta uhilta ja huolehtia toimeentulosta, mutta edellisen tehtävän on pitkälti ominut julkinen valta ja jälkimmäisen jakavat isien kanssa äidit - kaiken kaikkiaan kokonaisuutena positiivista. Lapsen psyyke kehityksen kannalta tärkeimpiä ovat muutamat ensimmäiset vuodet, jolloin terve henkinen perusta luodaan. Ihminen syntyy keskeneräisenä. Esimerkiksi aivot ovat alikehittyneet, jotta pää mahtuu synnytyskanavasta. Tämä takia ihmiselle on kehittynyt poikkeuksellisen luja suhde omiin jälkeläisiinsä, jotka olisivat muuten täysin avuttomia. Biologisten sisarusten siteet toisiinsa tunnustetaan ystävyys- ja jopa aviollisia siteitä voimakkaammiksi, mutta sekä miehen että naisen side omiin jälkeläisiinsä on tässä joukossa ylivoimainen, vaikka rakkaus omiin vanhempiin perustarpeiden tyydyttäjinä ja hoivaajina ei siitä paljon kalpene. En vastusta homojen oikeuksia millään muotoa, vaan pidän ihmisten oikeutta olla avoimesti oma itsensä lähes pyhänä, mutta en hyväksy homoliiton tai edes yksinhuoltajuuden asettamista samanarvoiseen asemaan omia jälkeläisiä sisältävän perinteisen perheen kanssa, koska evolutiivisesti ja ihmislajin selviämisen kannalta ne eivät sitä ole. Perhe on erityisasemassa lähes kaikissa kulttuureissa alkukantaisista kehittyneimpiin ja tässä seikassa me länsimaalaiset olemme hairahtumassa oikealta polulta, mikäli hyväksymme sukupuolineutraalin avioliiton tasavertaisena heteroavioliiton rinnalle. Kaikki muut ihmis- ja kansalaisoikeudet homoille sen sijaan kuuluvat tasavertaisesti ja jopa erityissuojelu ihmisten ennakkoluuloisuuden takia. Mielipiteeni ei ole yksin minun, vaan siihen yhtyy kirjassaan Aito onnellisuus psykologian professori Martin E.P. Seligman Pennsylvanian ja Princeton yliopistosta, joita - kirjaa ja kirjoittajaa - psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen Tampereen yliopistosta kuvaa Tieteessä tapahtuu -lehdessa 4–5/2009 seuraavasti: ”Kirjan yhtenä ansiona on, että se kuvaa hyveitä ja vahvuuksia. Näitten tutkimuksessa Seligmanilla on aivan erityisiä ansioita. – – Aito onnellisuus on juuri sellainen teos, jota onnellisuustutkimuksen ja positiivisen psykologian grand old maniltä voidaan odottaa. Tutkimustieto on tarkasti kohdallaan, lisäksi Seligman uskaltaa panna itsensä likoon kertomalla omasta elämästään ja maailmankatsomuksestaan. Kustantajaa on syytä kiittää siitä, että kirja on saatu käännettyä.” Tämän blogikirjoituksen kommentin numero 114 haluan liittää tähän: "Maissa, joissa sukupuolineutraaliavioliitto laki on säädetty, laki on johtanut koko instituution heikkenemiseen avioliiton perustehtävässä eli vanhemmuudessa. Näin väittää raskaan sarjan sosiologi Patricia Morgan, joka on tutkinut avioliittoinstituution heikkenemisen suhdetta vanhemmuuteen "jo ennen homoliittoja." Tutkimuksen kohteena ovat olleet tuolloin avoliittojen ja löyhien heterosuhteiden vaikutus vanhemmuuden käsitteen murenemiseen, ja siten lasten asema ja vanhemmuus ovat köyhtyneet. On selvää, että jos avioliitto määritellään uudelleen, sen funktio muuttuu. Kausaliteetti on heteroseksuaalisuuden ja vanhemmuuden erottamisessa, ei ihmisoikeuskysymyksen arvioinnissa. Nykyisissä tutkimuksissa Patricia Morgan on pysytynyt osoittamaan niistä maista, jossa sukupuolineutraaliavioliittolaki on jo voimassa, niissä on entistä voimakkaampaa avioliittoinstituutin ja vanhemmuuden heikkenemistä. Onko tässä yhteiskunnassa joku, joka väittää toisin? Lapsia tehdään heteroneuvoisesti. Homo aktivistit yrittää silmänkääntötemppuna väittää toisin ja kaikissa väitteissään he jättää arvioimatta argumenteista tärkeimmän. Avioliiton idea on vanhemmuuden turvaamisessa ja lasten tekemisessä. Homo aktivistit ja järjestöt väittää, ettei ydinperhe tätä takaa, koska aina on ollut olemassa muitakin perhemuotoja kuin ydinperheet. Väitteessä on puolet totta. Senkaltaiset yhteiskunnat voivat hyvin missä suuri enemistö perheistä on ydinperheitä. Avioliiton määritelmästä ydinperheen hävittäminen johtaisi tämän enemmistön relativisointiin ja ennen pitkään koko avioliittoinstituutin tuhoutumiseen. Vaarana on siis luisua kaltevalle pinnalle, jossa yhteiskunta murenee ilman suurienemmistöistä yhteiskunnan perusyksikköä. Morgan jo varoittaa tämän ilmiön olevan kovassa vauhdissa Hollannissa, Ruotsissa, Belgiassa ja niissä Yhdysvaltain osavaltioissa, joissa myönnytykset on tehty ihmisoikeuksien nimissä. Yhteiskunnan perusyksikkö on "perhe" ja se ei ole tarkoitettu Miehelle ja Naiselle, saatika muulle muodolle, vaan se on tarkoitettu Lapselle." Heikki Kolehmainen avioliitto evoluutio sukupuolineutraali avioliitto 250 kommenttia ilmoita asiaton viesti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti