Lääkärikunta ei halua ymmärtää evoluutiota

Viime vuosien tutkimusten mukaan ns. ketogeeninen eli tyydyttynyttä rasvaa ja proteiinia sisältävä vähähiilihydraattinen dieetti on tyypin-2 diabeetikoille sekä turvallinen että suositeltava

Ketogeeninen dieetti, jonka lääkäri Robert Atkinsin teki kuuluisaksi, perustuu elimistön siirtymiseen ns. ketoosiin. Ketoosissa solut käyttävät energianlähteenään glukoosin sijaan maksan rasvasta tuottamia ketoaineita. Tuotamme näitä ketoaineita aina rasvakudoksen ”palaessa”, jonka ansiosta olemme läpi historiamme selvinneet kylmistä ja kuivista jaksoista syömällä eläinravintoa tai hyödyntämällä rasvavarastojamme. Elimistömme pyrkii kuitenkin säilyttämään ja kerryttämään rasvavarastoja ”pahan päivän” varalle ja käyttää siksi ensisijaisena polttoaineenaan syödyistä hiilihydraateista pilkkomaansa glukoosia, mikäli sitä on tarjolla. Emme kuitenkaan ole tottuneet nykyisen kaltaiseen ylimitoitettuun hiilihydraattikuormaan ja kaiken ylimääräisen hiilihydraatin varastoimmekin tehokkaasti insuliinin avulla rasvaksi. Ketoosi on toisin sanoen elimistöllemme tuiki tuttu prosessi, vaikka käynnistyykin hieman vaivalloisesti lajin säilymiseen liittyvien syiden takia.

Otsikon väitteen tueksi alta löytyvät kaikki PubMed-arkistosta nykyhetkestä vuoteen 2007 hakutulokseksi sanoilla "ketogenic diet” ja ”diabetes" löytyvät potilastutkimukset (eläinkokeita ei ole huomioitu). PubMed on yksi maailman kattavimmista julkisista lääketieteellisten artikkelien arkistoista, jota ylläpitää USA:n terveysministeriön alainen U.S. National Institute of Health (NIH). Vuosilta 2007-2010 löytyviä tutkimuksia on kaikkiaan viisi, joista neljä käsittelee ketogeenisen dieetin vaikutuksia tyypin-2 diabetekseen ja yksi tyypin-1 diabetekseen. Linkit lähteisiin löytyvät kirjoitukseni lopusta.

Viimeisin (25.1.2010) PubMed:stä hakusanoilla ”ketogenic diet” ja ”diabetes” löytyvä tutkimus vertailee vähähiilihydraattista ketogeenistä dieettiä laihdutuslääkkeellä tehostettuun vähärasvaiseen dieettiin ylipainon hoidossa. Dieettejä noudatettiin 48 viikon ajan eli lähes vuosi ja mukana pysyi 57 (79 %) + 65 (88 %) osallistujaa. Painopudotuksen, HDL-kolesterolin tai triglyseridiarvojen suhteen dieeteissä ei löydetty eroja, mutta LDL-kolesterolin määrää vähensi vain vähärasvainen dieetti. Vähähiilihydraattinen (VHH) dieetti alensi sekä systolista (-5,9 vs. +1,5 mm Hg) että diastolista (-4,5 vs. +0.4 mm Hg) verenpainetta vähärasvaisen nostaessa kumpaakin. Myös veren glukoosi-, insuliini- ja hemoglobiinipitoisuudet paranivat vain VHH-dieetillä, mutta vertailut ryhmien välillä eivät olleet tilastollisesti merkittäviä.

Seuraava (aikajärjestyksessä edellinen) haun antama tutkimus on marras-joulukuulta 2009 ja siinä todetaan vähähiilihydraattisella ketogeenisellä dieetillä olevan ”merkittävä hyödyllinen vaikutus tyypin-2 diabeteksen paranemiseen ja hyperglykemian hillintään”. Seuraava haun tutkimus toukokuulta 2009 yhdistää tyydyttyneen rasvan syönnin sydän- ja verisuonitautien riskeihin 1-tyypin diabeetikoilla, mutta tutkimuksen yhteenveto kertoo vain yhteydestä riskitekijöihin eikä sairastuvuudesta.

Järjestyksessään seuraava ko. haun antama potilastutkimus on joulukuulta 2008 ja siinä verrataan ketogeenistä dieettiä ns. matalan glykeemisen indeksin dieettiin. Molemmat dieetit paransivat diabeetikoiden glukoositasojen hallintaa ja vähensivät tai lopettivat lääkinnän tarpeen, mutta ketogeeninen dieetti oli tehokkaampi. Loppulauseena tutkijat toteavat VHH-dieetin olevan tehokas tyypin-2 diabeteksen hoidossa ja jopa taudin voittamisessa (reversing).

Seuraava ja tässä yhteydessä viimeinen hakusanojen ”ketogenic diet” ja ”diabetes” antama hakutulos liittyy tutkimukseen elokuulta 2007, jossa 64 ns. ”tervettä”, mutta ylipainoista diabeetikkoa, olivat ketogeenisellä dieetillä 56 viikkoa. Tutkittavien paino, painoindeksi, verensokeritaso, kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli ja triglyseridit laskivat tilastollisesti merkittävästi (P eli virheen todennäköisyys < 0,0001) ja ns. hyvän kolesterolin (HDL) määrä nousi tilastollisesti merkittävästi (P < 0,0001). Tutkijoiden mukaan tutkimus osoitti pitkäkestoisen ketogeenisen dieetin hyödyn ja turvallisuuden ylipainoisille diabeetikoille. PubMed:in arkistosta ei vuosilta 2007-2010 muita potilastutkimuksia ko. hakusanoilla löydy.

Ketään tuskin tarvitsee vakuutella tyypin 2 diabeteksen kohtalokkaista seurauksista suomalaisten hyvinvoinnille ja kansantalouden kestokyvylle. THL:n johtaja Pekka Puska arvioi jo 2007 valtakunnallisilla terveyspäivillä (Lääkärilehti 2.7.2007) tyypin 2 diabeetikoiden määrän nousevan vuoden 2008 aikana yli puolen miljoonan. Hoitokustannuksista en kovin tuoreita arvioita löytänyt, mutta THL:n (silloinen KTL) vuoden 2004 arvio oli seuraava: ”Lasketut koko maan diabeetikkojen hoidon suorat kokonaiskustannukset olivat vuonna 1997 ainakin 5,15 miljardia markkaa vuodessa (vuoden 2003 tasolle laskettuna 1019 milj. euroa vuodessa), mikä oli 11,1 prosenttia koko maan terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Diabeteksesta aiheutuneet lisäkustannukset olivat puolestaan 2,83 miljardia markkaa (560 milj. euroa), eli 6,1 prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Tyypin 2 diabeetikkojen osuus kaikkien diabeetikkojen hoidon suorista kokonaiskustannuksista oli 88 prosenttia (897 milj. euroa). Lisäkustannuksista tyypin 2 diabeetikot kuluttivat 84 prosenttia (470 milj. euroa).”

Entäs sitten ne tunnetut sydän- ja verisuonitautien riskitekijät eli tyydyttynyt rasva ja kolesteroli

Alta löytyvät referaatit kolmesta poikkeuksellisen laajasta (vajaa 5000, 347747 ja 136 905 koehenkilöä) vuosina 2010 ja 2008 julkaistusta amerikkalaistutkimuksista, jotka kiistävät kolesterolin ja sydän- ja verisuonitautien välisen yhteyden. Linkit alkuperäisiin lähteisiin löytyvät jälleen kirjoitukseni lopusta.

Tutkimus 1 Suomalainen lääkäriseura Duodecim julkaisi 23.2.2010 nettisivuillaan uutisen tutkimuksesta, jonka mukaan lapsuuden lihavuus johtaa ennenaikaiseen kuolemaan, mutta kolesterolitasolla ei ollut yhteyttä ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Uutinen tutkimuksesta löytyy ohesta kokonaisuudessaan, koska tiedosto ei ole enää julkinen.

”Lapsuuden lihavuus lyhentää elämää
Ylipainoiset lapset kuolevat ennen 55 vuoden ikää selvästi todennäköisemmin kuin normaalipainoiset ikätoverit, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Myös glukoosi-intoleranssi ja korkea verenpaine ennustavat ennenaikaista kuolemaa. Tutkijat tekivät havaintonsa seuraamalla vajaata viittätuhatta vuosina 1945–1984 syntynyttä Arizonan intiaaniheimoihin kuulunutta lasta. Ylipainoisia heistä oli kolmannes, mikä vastaa latino- ja afroamerikkalaisten lasten nykyisiä lihavuuslukuja. Tutkimuksen alkaessa lapset olivat keskimäärin 11-vuotiaita, ja ennen 55 vuoden ikää heistä 166 kuoli johonkin sisäsyntyiseen syyhyn. Kun tutkijat vertasivat kuolintietoja ja lapsuuden painoa ja pituutta, he havaitsivat ylipainoisimpien kuolleisuuden yli kaksi kertaa suuremmaksi kuin hoikimpien. Diabetesta lievempi glukoosiaineenvaihdunnan häiriintyminen puolestaan liittyi lähes kaksinkertaiseen ja verenpainetauti yli puolitoistakertaiseen kuolleisuuteen, vertailu paljasti. Kolesterolitasot eivät ennustaneet kuolleisuutta. Jos lasten lihavuus yleistyy nykyistä vauhtia, saattaa se pysäyttää viime vuosikymmeninä tapahtuneen eliniän kasvun länsimaissa, tutkijat kirjoittavat."

Tutkimus 2 The American Journal of Clinical Nutrition-lehdessä julkaistiin 13.1.2010 artikkeli tutkijoiden Ronald Krauss ym. 347747 sydänpotilasta käsittäneestä meta-tutkimuksesta. Tutkimuksessa ei löydetty merkittäviä todisteita (significant evidence) tyydyttyneen rasvan syönnin yhteydestä sydäntauti- tai sydänkohtausriskiin. Tutkimus julkaistiin myös PubMed:ssä, jota ylläpitää USA:n terveysministeriön alainen U.S. National Institute of Health (NIH) ja siihen viitataan Tekniikka ja Talous-lehdessä 15.2.2010 julkaistussa kirjoituksessa. Dagens Medicin-lehdessä 8.4.2009 julkaistussa Ruotsin terveysviraston ravintosuosituksia kritisoivassa kirjoituksessaan ”Livsmedelsverket bör sluta med kostråd till allmänheten” 12 ruotsalaislääkäriä viittaa samaisen tutkija Ronald Kraussin tutkimukseen, jossa todettiin ”suurimpana sydäntautiriskinä pidetyn LDL-kolesterolitason nousevan, mikäli hiilihydraattien määrää lisätään ja tyydyttyneen rasvan määrää vähennetään ravinnossa ja toisaalta samaisen LDL-kolesterolin määrän laskevan, mikäli toimitaan toisin päin”.

Tutkimus 3 Toisaalta ruotsalaislääkärit Lars Werkö. (prof. emeritus i invärtesmedicin), Tore Schersten (prof. emeritus i kirurgi) ja Ralf Sundberg (docent i transplantationskirurgi), jotka olivat mukana allekirjoittamassa myös yllä mainittua Dagens Medicin-lehden artikkelia, kirjoittivat 14.7.2009 Svenska Dagbladetissa otsikolla ”Är kolesterol en riskfaktor?” 136 905 amerikkalaista sydänpotilasta käsittäneestä vuonna 2008 julkaistusta tutkimuksesta, jossa todettiin sairastuneiden LDL-kolesterolin olleen keskimäärin vain 2,73 mmol/l, joka on alhaisempi kuin amerikkalaisväestön keskimääräin ja reilusti alle ns. riskirajojen.

Kaikesta yllä mainitusta huolimatta Valtion ravitsemusneuvottelukunta ilmoitti puheenjohtajansa Pekka Puskan suulla tukevansa ns. rasvaveroa, joka ohjaisi välttämään tyydyttyneitä rasvoja (HS 13.3.2010). Yle Radio 1:n Ykkösaamu puolestaan kertoi 12.1.2010 lääketieteen Matti Äyräpää-palkinnon saaneen Jorma Viikarin puoltaneen palkitsemistilaisuudessaan lääkäripäivillä 11.1.2010 lasten ja nuorten kolesterolia alentavan statiinilääkityksen lisäämistä, vaikka oikeanlaisella ravinnolla saataisiin aikaan sama tulos, jos kolesterolia nyt ylipäätään tarvitsee keinotekoisesti alentaa. Myös suomalaisen lääkärikunnan keskuudesta on alkanut kuulua säröääniä. Siviiliammatiltaan lääkärinä toimiva Raahen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pyry-Pekka Suonsivu esitti 22.2.2010 aloitteessaan siirtymistä voin käyttöön kaupungin ruokahuollossa. Suonsivun mukaan voin terveellisyyttä tukee muun muassa ruotsalaisessa Lundin yliopistossa 5.2.2010 julkaistu tutkimus, jonka mukaan voi nostaa veren rasva-arvoja vähemmän kuin yleisesti terveellisinä pidetyt oliiviöljy, rypsiöljy tai pellavaöljy.

Onko kolesteroli siis sydän- ja verisuonitautien riskitekijä kuten väitetään? Kaiken yllä mainitun uskoisi riittävän horjuttamaan tätä yleistä käsitystä ja samalla horjuu myös väite tyydyttyneen rasvan syönnin epäterveellisyydestä.

Loppujen lopuksi kyse on siitä, onko länsimainen ihminen ja tiedeyhteisö siinä sivussa valmis luopumaan muutaman vuosisadan ikäisestä kaikkivoipaisuuden kuvitelmastaan ja hyväksymään itsensä osana luontoa ja evoluutiota. Elimistömme on pohjimmiltaan edelleen metsästäjä-kalastajan elimistö, joka on sekä sopeutunut että jalostunut käyttämään pääasiallisina ravinnonlähteinään kalaa ja riistaa. Ja, vaikka evoluution taakasta vapautuminen olisi poliittisesti kuinka kätevää tai hyödyllistä, tulee se säilymään tärkeänä osana meitä vielä kymmeniä tuhansia vuosia – ellei sitten luonto itse päätä toisin.

Heikki Kolehmainen

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20101008?itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVDocSum&ordinalpos=5

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19818281?itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVDocSum&ordinalpos=24

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19219420?itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVDocSum&ordinalpos=10

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19099589?itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVDocSum&ordinalpos=11

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17447017?itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVDocSum&ordinalpos=17

http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=5160/type=1

http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2004/5-6_2004/tyypin_2_diabeetikkojen_terveydenhoitokustannukset_rajahtavat/

http://content.nejm.org/cgi/content/full/362/6/485

http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/ajcn.2009.27725v1?maxtoshow=&HITS=10&hits=10&RESULTFORMAT=&fulltext=chd+cvd&searchid=1&FIRSTINDEX=0&sortspec=relevance&resourcetype=HWCIT

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20071648

http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/article374878.ece

http://www.dagensmedicin.se/debatt/livsmedelsverket-bor-omedelbart-sluta-med-kostrad-till-allmanheten/

http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/ar-kolesterol-en-riskfaktor_3201249.svd

http://www.raahenseutu.fi/cs/Satellite/Uutiset/1194637244615/artikkeli/laakari+maarasi+voita.html

http://www.lu.se/o.o.i.s?id=15111&news_item=4467